Kotisivu    Kalenteri   Tulokset   Ranking ja luokitus   Hakemisto

Aselupiin monta muutosta

Yksityiskohtaista tietoa lakiehdotuksesta

Alan harrastajien ja ammattilaisten keskuudessa käydään keskustelua uuden lain yksityiskohdista. Tietoa odotetaan kuumeisesti muun muassa testilaatikon koosta, mittaustavoista, lupakäytännöstä, aseen kannosta ja patruunoista.

Lakiehdotuksen mukaan poliisin testilaatikkojen koot ovat revolverin osalta 14 x 19 cm ja muiden aseiden kohdalla 13 x 18 cm. Testilaatikko on suorakulmainen.

Mahtuuko ase poliisin testilaatikkoon, ratkaisee sen, onko ase taskuase. Mitattaessa lippaan tulee olla irti aseesta, kuten muidenkin ylimääräisten osien. Ase laitetaan mittaamista varten laatikkoon tavanomaisella tähtäinlaitteella ja kahvalla varustettuna.

Aseiden lipaskapasiteettiin ei uudessa aselaissa puututa. Lippaille ei tarvitse myöskään hakea lupaa.

Aseen voi kuljettaa ampumaradalle lataamattomana kainalokotelossa. Lain mukaan ase kuljetetaan lataamattomana suojuksessa, ja kainalokotelo katsotaan suojukseksi.

Laajenevia reikäpääluoteja ei kielletä, mutta keskussytytteistä patruunaa ampuvien pistoolien ja revolverien reikäpääluodeille on haettava poliisin lupa. Myöskään äänenvaimentimia ei kielletä.

Mikäli henkilö omistaa aseen, jossa on vaihtopiippu, hän ilmoittaa poliisille omistavansa aseeseen kuuluvan vaihtopiipun. Erillistä lupaa sille ei tarvitse hakea. Jos hänellä taas on irrallinen, ylimääräinen aseeseen kuulumaton piippu, sille on haettava erikseen lupa.

Suomi on ainoa maa, joka ei vielä ole saattanut asedirektiiviä voimaan. EU:n komissio on kysellyt asiaa Suomelta, ja kansainvälinen painostus on kova. Seuraus on, että aselakimme uudistuu tänä syksynä. Muutoksia tulee paljon.

Hallitus antaa tänä syksynä, todennäköisesti lokakuun alussa, esityksen uudesta aselaista eduskunnalle. Lakiuudistusta alettiin työstää kolme vuotta sitten, jolloin oli tarkoitus asetuksen muutoksella saattaa EU:n asedirektiivi voimaan.

Silloin hallituksen esitys ei edennyt eduskunnassa, sillä säädöstaso oli väärä. Hallituksen esityksessä käsiteltiin mm. elinkeinonharjoittamisen rajoittamista, ja siitä ei voi säätää asetuksella. Homma meni uusiksi.

Portaittain uuteen lakiin

Suomen aselaki on 33 vuotta vanha ja vanhentunut jo määritelmätasolta lähtien. Poliisi on kuitenkin pystynyt kohtuullisen hyvin operoimaan avonaisella ja puutteellisella lailla.

Tänä syksynä annettava lakiehdotus on lain ensimmäinen vaihe. Toisen vaiheen valmistelu on jo meneillään. Se tulisi voimaan vuonna 1999.

Uuden lain myötä lupakäytäntö yhtenäistyy ja luvanhakijan oikeusturva paranee. Asialliset nykyiset aseharrastukset voivat jatkua, mutta rambot joutavat pois aseiden parista, sillä lieveilmiöt estetään. Tulevaisuudessa pitää olla hyvät perusteet hankkia ase, aseen pitää sopia käyttötarkoitukseen ja olla sopiva henkilön käyttöön.

Vanha laki ylimalkainen

Kansalaisen kannalta vanha laki on johtanut siihen, että eri puolilla maata aseenkantoluvan on saanut eri perusteilla. Laki on määrännyt, että lupa ampuma-aseeseen voidaan antaa, jos siihen on hyväksyttävä syy. Kunkin paikkakunnan viranomainen on voinut päättää, mikä on hyväksyttävä syy. Laki ei niitä ole määritellyt.

Samoin luvan on voinut peruuttaa, jos siihen on ollut syy.

Vanhassa laissa puhutaan monessa kohden taskuaseesta, mutta ei määritellä, mikä se on. Laista puuttuu määritelmä törkeästä ampuma-aserikoksesta, joka on kaikkien muiden Pohjoismaiden laissa.

Aseen säilyttämisestä ei myöskään ole määräyksiä. Laissa vain todetaan, että ase on säilytettävä niin, että ei ole vaaraa, että se joutuu asiattomien haltuun. Lähes kaikissa muissa maissa on määräys, että ase on säilytettävä lukittuna.

Uusi laki täsmentää käytäntöä

Uuden lain määräykset ovat entistä täsmällisempiä ja tulkinnanvaraisuus jää pois. Uusi laki esimerkiksi määrittelee, että lupa voidaan myöntää asekeräilyyn, metsästykseen, ampumaurheiluun, työtehtäviin ja esitys- tai näytöstarkoituksiin kuten elokuvan tekoon.

Lakiin on myös tulossa määräys, että ase pitää säilyttää lukittuna tai aseen osia pitää säilyttää erillisinä. Aseen osat ovat piippu, patruunapesä ja sulkulaite.

Jos omistaa yhden pistoolin, sen voi säilyttää kirjoituspöydän lukollisessa laatikossa tai lukita vaijerilla patterin ympäri. Jos aseita on paljon, niitä olisi hyvä säilyttää vahvempirakenteisessa kaapissa. Säilyttämisestä on tulossa lisää säännöksiä lain toisessa vaiheessa.

Poliisi ei voi tulla koteihin tarkastamaan, kuinka aseita säilytetään ilman, että aseen haltija siihen suostuu. Lukitsematta jättämisestä on kuitenkin määrätty rangaistukset. Jos ase varastetaan kotoa, tutkimuksissa käy yleensä ilmi, missä sitä on säilytetty. Ellei ase ole ollut lukitussa paikassa tai osina, aseen haltija menettää aselupansa ja saa vielä sakot, koska asetta ei ollut säilytetty määräysten mukaisesti.

Osatkin vaativat luvan

Myös aseen osat tulevat luvan varaisiksi. Vanhan lain mukaan ne eivät sitä ole. Osat ovat piippu, patruunapesä, lukko, suljin ja riippupatruunapesä. Jos henkilöllä on koriste-esineenä aseen osa, jota hän käyttää vaikkapa tuhkakuppina, osa on esitettävä poliisille ja osalle haettava poliisin lupa.

Toisaalta asekeräilijät voivat itse pitää tiedostoa niistä aseen osista, joita heillä on. Asekeräilystä tulee täsmälliset säännökset. Lääninhallitukselta haetaan hyväksyntä, että ylipäänsä voi toimia keräilijänä. Sitten on osoitettava, että tuntee aseet ja asetekniikan.

Nykyisin keräilyn liepeille on tullut porukkaa, joka ei muuten saa lupia koviin aseisiin. He ilmoittautuvat keräilijöiksi ja keksivät keräilysuunnitelman. Uusi laki hillitsee näitä ramboja.

Poliisi myöntää luvat

Lupaa aseen käyttöön ei tarvita, jos ammunta tapahtuu puolustusvoimien aseella ja puolustusvoimien henkilökunnan johdolla. Tämä parantaa reserviläistoiminnan edellytyksiä.

Nykyisin armeijan kantahenkilökunnan siviiliaseille luvat myöntää joukko-osaston komentaja. Tämä menettely kuitenkin loppuu, ja uuden lain mukaan kaikki luvat ovat poliisin antamia. Silloin esimerkiksi kotihälytystilanteissa poliisin tiedostoista näkee, onko kotona aseita ja minkälaisia.

Aselupaa ei myönnetä itsepuolustustarkoitukseen. Lakia valmistellut työryhmä katsoi, että se olisi ollut "lisence to kill" eli "lupa tappaa".

Uuden lain mukaan työtehtävissä saa kantaa ainoastaan sellaista asetta, johon on annettu lupa työssä kantamista varten. Jos henkilöllä on lupa tarkkuuspistooliin, sitä ei saa kantaa työtehtävissä, jos poliisi ei ole sitä siihen tarkoitukseen hyväksynyt.

Työtehtävät ovat hyväksyttävä syy aselupaan, jos toimii esimerkiksi sellaisissa vartijan tehtävissä kuten arvokuljetuksissa tai hälytystehtävissä murtohälytyksiä tarkastamassa. Silloin se voi olla kovakin ase viranomaisen harkinnan mukaan. Tavallinen vartija ei tarvitse ampuma-asetta.

Parabellumiin lupa tapauskohtaisesti

Vanhan lain mukaan kansalainen ei saa lupaa isoisän parabellumin hallussapitoon muistoesineenä. Kun tällainen hakemus tulee sisäasiainministeriön käsittelyyn, siihen merkitään kylmästi, että muisto- tai tunnearvo ei ole peruste lupaan.

Uuden lain mukaan lupa voitaisiin poikkeuksellisesti myöntää, jolloin nämä aseet saataisiin kaikki poliisin tietoon.

Selvitys terveydentilasta sallitaan

Vanhan lain mukaan on epäselvää, voiko poliisi vaatia selvityksen henkilön terveydentilasta, kun hän hakee aselupaa. Uuden lain mukaan voi, jos on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä on mielenterveysongelmia tai hän on päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjä.

Myös valitusmenettely muuttuu. Nyt asiat kulkevat poliisiputkessa eli aseasioista voi valittaa lääninhallitukseen, jossa asiaa käsittelee läänin poliisijohto. Tulevaisuudessa valitus tehdään lääninoikeuteen, joka hallintotuomioistuimena käsittelee asiaa. Lääninoikeudesta voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pyssy saa oman passin

Lakiuudistus tuo myös Euroopan ampuma-asepassin. Sen mukaan henkilö, jolla on lupa aseeseen, saa pyynnöstä Euroopan ampuma-asepassin. Passiin merkitään aseen tunnukset ja luvat. Se helpottaa matkustamista EU-alueella.

Toisaalta Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa asuvat voivat omien maidensa myöntämän luvan perusteella tulla Suomeen aseen kanssa ja osallistua ampumaurheiluun tai metsästykseen.

Aseiden lainaus tarkentuu

Aselainauksestakin tulee omat säännökset. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että jos henkilöllä on pienoispistoolin hallussapitolupa, hänelle voi muitta mutkitta lainata konekiväärin. Tämä ei ole tarkoitus. Uusi laki määrää, mikä ase kullekin henkilölle voidaan lainata sen mukaan, mikä lupa hänellä on.

Suomen asemäärät huippua

Euroopassa matkailijoilta tarkastetaan passi enää harvalla raja-asemalla, ja matkatavaroita tutkitaan tuskin missään. Sen vuoksi on tärkeää, että valtiot säätelevät lakien avulla aseiden hallussapitoa ja että tiedetään, kenellä niitä on.

Suomessa on 2,2 miljoonaa asetta, ja aseet ovat kovia. Keräilijöillä on 10 000 sarjatuliasetta. Asemäärät ovat suuria suhteellisesti ja absoluuttisesti. Ruotsissa on yhtä paljon aseita, mutta asukkaita on kaksinkertainen määrä. Sarjatuliaseita ruotsalaisilla on 2 500. Tanskassa ei saa omistaa magnum-aseita.

Britanniassa hiljattain säädetyn aselain mukaan kaikki käsiaseet ovat kiellettyjä. Siellä aseita on vähän, vain kahdella-kolmella prosentilla väestöstä. Suomessa vastaava luku on noin 50 prosenttia.

Suomessa ei aseitten kieltäminen onnistuisi poliittisistakaan syistä, sillä meillä on metsästäjäliitossa 300 000 jäsentä ja eduskunnassa innokas metsästyskerho. Suomella on sotahistoriastakin johtuen pitkät perinteet aseiden käytössä ja omistuksessa.

Englannin asekielto ei poista laittomia aseita, vain lailliset. Monet maat kärsivät terrorismista, joten enää ei ole yksinomaan Suomen oma asia, kuinka meillä suhtaudutaan aseisiin.

Keskimäärin kolme asetta varastetaan päivittäin

Suomessa varastetaan vuosittain 1 000 asetta, joista parisataa saadaan takaisin ja 800 jää varkaille. Osa viedään kesämökeiltä. Uuden aselain mukaan aseita ei lukittunakaan saa säilyttää paikassa, josta ne voidaan helposti varastaa. Jos mökillä säilytetty ase varastetaan, se on syyteharkinnan paikka.

Sisäasiainministeriö teetti tutkimuksen, jossa kysyttiin kansalaisten kantaa aseisiin. 95 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että aseet on säilytettävä lukittuina.

Artikkelia varten on haastateltu ylitarkastaja Tomi Vuorta sisäasiainministeriön poliisiosastolta.