Mitä Practical-ammunta on?

Practical-ammunta

Practical-ammunta sai alkunsa Yhdysvalloissa 1950-luvulla kun joukko kokeneita ampujia ja aseiden kanssa työskenteleviä henkilöitä totesi taidokkaan aseenkäsittelyn sisältävän muutakin kuin äärimmilleen viedyn tarkkuuden. Tällaisia asioita ovat mm. nopeus ja voima. Lisäksi heidän mielestään aseita pitää kyetä käyttämään erilaisissa käytännön tilanteissa joihin voidaan joutua. Tällaisissa tilanteissa huomio saattaa hyvinkin kiinnittyä aivan muuhun kuin aseen käsittelyyn, siispä sen pitää olla täysin rutinoitua. Myös aseen mahdolliset häiriöt pitää kyetä selvittämään automaattisesti muun toiminnan ohessa. Tuumasta siis toimeen ja asiaa kehittämään ryhtyi Jeff Cooperin johtama Bear Valley Gunslingers.

Kokemuksen, ampumatekniikoiden ja aseiden kehittyminen johtivat yhä vivahdekkaampiin ampumahaasteisiin. Lajin harrastajamäärän kasvaessa myös säännöt kehittyivät, tuli kolme erilaista laskutapaa, useita eri ohjelmatyyppejä ja varsin kattavat turvallisuusmääräykset.

Practical-kilpailu koostuu aina useista eri suorituspaikoista, osuuksista. Kilpailuista tehdään mielenkiintoisia rakentamalla osuuksille ratalaitteilla erilaisia toimintaympäristöjä.

Laji laajeni Yhdysvaltain ulkopuolellekin varsin nopeasti, ja vuonna 1976 perustettiin kansainvälinen liitto. Alkuaikojen ammunta oli kehittynyt puhtaaksi urheilulajiksi samaan tapaan kuin esim. miekkailu ja pesäpallo. Lajin nimi muodostui practical-ammunnaksi. Liiton nimeksi tuli International Practical Shooting Confederation.

Suomeen laji tuli, ensin Turkuun. Lajin harrastus laajeni nopeasti Helsinkiin, joka nykyään onkin lajin painopistealue maassamme. Kansainvälisen liiton mukaan lajia kutsuttiin alkujaan Ipsiksi, lajin tultua viralliseksi tämä nimitys muutettiin Suomessakin practical-ammunnaksi. Ensimmäinen suomenkielinen sääntökäännös tehtiin erään pääkaupunkilaisen seuran toimesta. Suomen ampumaurheiluliittoon laji hyväksyttiin 5. marraskuuta 1990, jonka jälkeen perustettiin Practical-jaosto vastaamaan lajin edellytysten kehittämisestä Suomessa. Vuoden 1997 alussa lajia harrastettiin virallisesti tuhannen ampujan voimin seitsemässäkymmenessä seurassa eri puolilla Suomea. Harrastajamäärät ovat pysyneet samoissa lukemissa viime vuosina, joka vuosi tulee mukaan noin 100 uutta harrastajaa ja suunnilleen yhtä suurella määrällä harrastajista into hiipuu vuoden aikana.

Aluksi ainoastaan pistoolilla tai revolverilla harrastettu laji laajeni myös pitkiin aseisiin, kivääriin ja haulikkoon. Vuodesta 1980 asti käytetyt englanninkieliset kivääri- ja haulikkosäännöt saatiin käännetyksi vasta 1995. Säännöt ovat aseiden ominaisuuksien vaatimia poikkeuksia lukuun ottamatta samankaltaiset, ja sääntökirja on kaikille aseille sama. Ensimmäiset SAL:n viralliset kivääri-practicalin SM-kilpailut järjestettiin vuonna 1996. Vuonan 2000 kivääriammunnan SM-kilpailuja ei ole vielä mikään seura hakenut, mutta haulikko-practicalin SM-kilpailut järjestetään syyskuussa.

Practical-ammunta eroaa useimmista muista ampumalajeista siinä, että siinä ampuja joutuu erilaisten ampumatehtävien eteen, jotka hänen on ratkaistava sääntöjen rajoissa mahdollisimman tehokkaasti. Practical-ammuntaa harrastaa Suomessa sekä miehiä että naisia ikäluokissa 15 - 65 vuotta. Useimmat tulevat lajin pariin pistooli-practicalin kautta ja aika usein harrastus myös laajenee pitkiin aseisiin.

Aseet ovat kaikissa practical-lajeissa pääsääntöisesti puoliautomaattiaseita niiden suuren patruunakapasiteetin ja nopean jälleen ladattavuuden ansiosta. Pistooleissa käytetyimpiä aseita ovat sellaiset jotka saadaan varmistettua ilman vireenpoistoa tai aseet joissa ei ole lainkaan erillistä varmistinta. Näkyvimpinä ovat 1911 Coltin laajarunkoiset kloonit, CZ-75/85 ja sen kloonit sekä Glock. Haulikoissakin puoliautomaatti on noussut pumppuhaulikon edelle, kuten esimerkiksi Benelli M1/M3 ja Remington 1100. Kivääri-practicalissa käytetyimmät aseet ovat erilaiset Kalashnikov kloonit ja Coltin erilaiset, lähinnä AR-15, versiot.

Aseet on jaettu eri luokkiin niiden rakenteluasteen ja ampujan käyttämien varusteiden mukaan. Raskaimmassa päässä on Open-aseluokan aseet ja varusteet, niitä kevyemmin rakennellut aseet ja varusteet kuuluvat Modified-aseluokkaan ja rakentelemattomat aseet Standard-aseluokkaan. Practical kuten muutkin ampumalajit vaativat aseen lisäksi muitakin varusteita. Aseen lisäksi pistooliampujan tarvitsee kotelon, varalippaita ja kotelon niille sekä kunnollisen vyön. Kiväärillä ampuja tarvitsee välttämättä vain varalippaan ja haulikkoampujalla ei ole siitäkään murhetta.

Halvimmillaan käyttökelpoisen uuden pistoolin saa alle kahdella tuhannella. Tämän rinnalla kunnollisen rigin, joka sisältää vyön, kotelon ja lipastaskut, hinta 800 - 1500 markkaa tuntuu kovalta. Ehkä juuri siksi näihin varusteisiin tuhlataan lopulta kaikkein eniten rahaa turhaan. Usein aloitteleva ampuja ostaa ensin halvan rigin ja jatkaa siitä edelleen yhden tai kahden askeleen kautta kunnollisiin varusteisiin. Nopeimmin rahoistaan pääsee lyömällä tiskiin kakskyttonnii ja tilaamalla huippuluokan aseen, sekin kyllä onnistuu. Kuitenkin todella kilpailukykyisen aseen vakioluokkaan saa jo noin 4 000 markalla, ja kunnollisen rigin saa noin tonnilla.

Lajin makuun pääsee parhaiten ottamalla yhteyttä lähimpään lajia harrastavaan ampumaseuraan.

Seurat järjestävät practical-ammunnan peruskursseja jonka päätteeksi on turvatesti, jonka läpäiseminen oikeuttaa seuran jäsenen osallistumaan kilpailuihin. Vaikka kilpaileminen ei olisikaan varsinaisena tavoitteena, ovat erilaiset seuratason kilpailut hauskimpia tapoja harrastaa practical-ammuntaa.

Uusi seura tarvitsee vähintään yhden henkilön joka on käynyt practical-ammunnan perus- ja 2. lk. practical-tuomarikurssin, sekä omaa kilpailukokemusta. Laitteista ainoastaan ajastin on ehdottomasti välttämätön, kaiken muun voi hankkia ajan kanssa.

Practical-ammunnan käynnistämisessä voi auttaa myös joku muu kuin oman seuran jäsen. Apua toiminnan alkuun saattamiseen kannattaa kysyä lähimmältä practical-ammuntaa harrastavalta seuralta.

Turvatesti on voimassa ampujalla kaksi vuotta. Mikäli tämän ajan kuluessa henkilö ei ole osallistunut vähintään kahteen vähintään seuratasoiseen kilpailuun kahden edellisen vuoden aikana henkilö poistetaan 'turvallisten listalta' eli hänellä ei ole oikeutta osallistua kilpailuihin ennen kuin hän suorittaa hyväksyttävästi turvatestin uudelleen tai osallistuu uudelleen peruskurssille. 'Turvallisten lista' lähetetään kerran vuodessa seurojen Pracitcal-yhteyshenkilöille tarkastettavaksi.

Practical-ammuntaa harrastetaan seuraavissa seuroissa: