Lajiharjoittelun perusteet
Ei ole olemassa mitään tiettyä vakiotoimenpidesarjaa, jota harjoitellaan ja
toistetaan, jokainen suoritus on ainutlaatuinen. On olemassa kaksi pääkoulukuntaa
siitä, miten Practical-ammuntaa noin ylipäänsä pitää treenata, ensimmäisen
mielestä suoritus pitää pilkkoa pieniin palasiin, analysoida palanen kerrallaan ja
sitten koota näistä palasista ideaalisuoritus (omat kyvyt ja edellytykset huomioon
ottaen). Toinen koulukunta sanoo, että Practical-ammuntasuoritus on kokonaisuus joka
varioi alun ja lopun välillä ja näitä eri variaatioita harjoitellaan.
Seuraavassa vähän pohdintoja ensimmäisen, paloittelevan koulukunnan filosofian
mukaan.
Practical-suoritus voidaan jakaa vaiheisiin:
- aseesta kiinni ottaminen
- taulun paikallistaminen
- ampuminen
Aseesta kiinni ottaminen voi tarkoittaa aseen vetämistä kotelosta tai aseen ottamista
tasolta.
Taulun paikallistaminen tarkoittaa katsekontaktia kohteeseen.
Ampuminen tarkoittaa liipaisimen vetämistä tähtäinkuvan ollessa kohdallaan.
Siirtyminen ampumapaikasta toiseen on siirtymistä: siirtyminen juosten, kävellen,
tasapainoillen, kiiveten ei ole riippuvaista lajista joten sen harjoitteleminen voitaneen
unohtaa tässä vastauksessa.
Ennen jokaista Practical-ammuntasuorituksen vaihetta on impulssi, joka laukaisee
reaktion ja reaktio on joku edellä mainitusta kolmesta vaiheesta.
Harjoitukset
Nämä harjoitukset on tarkoitettu käytettäväksi seuroissa harjoitustilanteissa.
Practical-jaosto ei vastaa harjoitusten valvomisista ja sanoutuu irti harjoitusten
soveltamisesta käytäntöön ja niiden seurauksista. Harjoitukset ovat muistiapua tai
idea-apua seurojen vetäjiä varten. Harjoitukset tulee tehdä aina valvotusti siten,
että niihin voivat osallistua vain Turvalliset Ampujat seurojen harjoituksissa.
Harjoitukset perustuvat luettuihin oppeihin (mm. Matt Burketin kirja, joka on
lainattavissa jaostolta) katseltuihin videoihin, kursseilla ja valmennustapahtumissa
mukana olemiseen ja omiin kokemuksiin ja pohdintoihin.
Harjoitukset ovat perusharjoituksia joita varsinkin lajia vähän harrastaneet voivat
noudatta täsmällisesti, paljon harjoitelleille on hyvä miettiä miten itse vastaavan
harjoituksen tekee ja miten sen tuomaa koemusta voidaan hyödyntää stageja ammuttaessa.
Se, mitä harjoituksissa on alkuvuodesta opittu kulkee mukana koko vuoden ajan,
mitään ei unohdeta. Uudet harjoitteet ovat lisä vanhojen harjoitusten päälle.
Viikko 1
Oikea ampuma-asento
Oikeassa ampuma-asennossa pidetään asetta kiinni kahdella kädellä. Vahvempi käsi
puristaa oin 30% kokonaispuristuksesta ja heikompi käsi puristaa noin 70%
kokonaispuristuksesta. Oikeassa ampuma-asennossa ollaan rintamasuunta tauluille ja ase on
vartalon keskellä. Molemmat kädet ovat koukussa. Aseen rekyyli hukkuu kokonaan
käsivarsiin. Weaver-asento ei ole optimaalinen Practical-ammunnassa.
Harjoitellaan oikean ampuma-asennon löytymistä ja tarkkaillaan rekyylin merkkejä
ampuessa. Yritetään olla mahdollisimman rentoja ja luontevia. Ammunta tapahtuu yhdestä
paikasta.
Viikko 2
Liikkuminen eteenpäin osa 1 - kävely ja ampuminen
Maahan laitetaan lankkuja noin 1,5 metrin päähän toisitaan. Lähtö tapahtuu
taaimmaisen lankun takaa. Kävellään hitaasti kohti taulua ja ampua saa yhden laukauksen
kohti taulua aina kun on ylittänyt lankun mutta ennen kuin on ylittänyt kaksi lankkua.
Pyritään pitämään liike tasaisena, ei saa pysähtyä. Kiinnitetään huomio siihen
että sormi on poissa liipasinkaren sisältä silloin kun ei ammuta.
Viikko 3
Liikkuminen eteenpäin osa 2 - siksakkia ampuen
Maahan laitetaan lankkuja noin 1,5 metrin päähän toisistaan ja siten, että ne eivät
ole suorassa linjassa (sivusuuntainen siirto lankkuihin edelliseen harjoitukseen
verrattuna). Liikutaan lankulta lankulle. Ammutaan kuten edellisellä harjoituskerralla.
Pyritään pitämään liike tasaisena. Kiinnitetään huomio siihen, että sormi on
poissa liipasinkaaren sisältä silloin kun ei ammuta.
Viikko 4
Liikkuminen eteenpäin osa 3 - sivuttain ampuminen
Kiinnitetään taulut telineeseen takavallia vasten. Liikutaan takavallin suuntaan
vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle. Ampumamatkana on noin 5 metriä. Kun taulu
tulee kohdalle ammutaan siihen ensimmäisillä kierroksilla yksi laukaus, myöhemmillä
kaksi laukausta. Ensimmäisillä kierroksilla suoritus tapahtuu kävellen, myöhemmillä
kierroksilla juosten.
Pyritään kiinnittämään huomio siihen, että ampuma-asennon tulee olla
mahdollisimman joustava niin että eteneminen on yhtä helppoa vasemmalta oikealle kuin
oikealta vasemmalle. Sormen pitää olla poissa liipasinkaaren sisältä silloin kun ei
ammuta.
Viikko 5
Taulujen vaihtaminen osa 1
Sijoitetaan neljä taulua takavallia vasten. Ammutaan laukaus vasemmanpuoleiseen tauluun,
laukaus vasemman puoleiseen tauluun ja toiseen vasemmalta, laukaus vasemmanpuoleiseen,
toiseen vasemmalta, kolmanteen vasemmalta jne. Toistetaan myös lähiten liikkeelle
oikeanpuoleisimmasta taulusta.
Viikko 6
Taulujen vaihtaminen osa 2
Sijoitetaan kaksi taulua mahdollisimman kauas toisistaan. Harjoitellaan mahdollisimman
nopeaa taulun vaihtoa. Oikea tauluvaihto tapahtuu siirtäen ensin katse taulusta toiseen
ja sen jälkeen ase. Käytetään taulunvaihdossa apuna suuria lihaksia eli reisilihaksia.
Viikko 7
Liikkeelle lähteminen
Harjoitellaan aluksi aseen vetämistä ja tauluun ampumista ennen liikkeelle
lähteämistä, sen jälkeen liikkeelle lähtemistä, aseen vetämistä ja tauluun
ampumista. Verrataan aikaa joka kuluu liikkeelle lähtemiseen eri tekniikoita käyttäen.
Viikko 8
Aseen ottaminen pöydältä
Nostetaan ase pöydältä ja ammutaan tauluun. Harjoitellaan miten aseen ottaminen
tapahtuu vain yhdellä kädellä ja miten aseen ottamista voi auttaa toisella kädellä.
Harjoitellaan miten ase ja lipas otetaan pöydältä ja miten ase ladataan ja viritetään
ennen ensimmäistä laukausta.
Viikko 9
Aseen ottaminen laatikosta
Harjoitellaan käsien käyttämistä silloin kun ase pitää ottaa laatikosta tms. jossa
toista kättä joudutaan käyttämään laatikon kannen nostamiseen.
Viikko 10
Ylösnousut
Harjoitellaan eri tekniikoita joilla voidaan nousta turvallisesti makuuasennosta.
Viikko 11
Lähtö epämääräisestä tilanteesta
Harjoitellaan erilaisia outoja lähtöasentoja, kuten istuma-asentoa, makuuasentoa,
kyykkyasentoa tai erilaisten esineiden pitämistä kädessä. Ase voidaan ottaa joko
pöydältä tai kotelosta, riippuen siitä mikä on turvallinen tapa toimia huomioon
ottaen taulujen sijoittelun ja lähtöasennon sekä ampujan taidot.
Viikko 12
Aukolle tuleminen
Ampuma-aukot sijaitsevat normaalilla ampumakorkeudella, harjoitellaan millä tekniikalla
kannattaa taulut ampua ja miten aukkoa kannattaa lähestyä niin että liikkuminen myös
aukolta pois on mahdollisimman sujuvaa.
Viikko 13
Lippaan vaihtaminen
Harjoitellaan lippaan vaihtoja ensin paikaltaan seisten parin laukauksen jälkeen niin
kauan kuin lippaita riittää, sen jälkeen harjoitellaan kuinka lippaan vaihto tehdään
liikkeessä.
Viikko 14
Lipastuen merkitys
Kokeillaan makuuasennosta ampumista lipastuelta ja ilman lipastukea. Kokeillaan miten
ampuminen onnistuu vieraalla aseella. Lipastuen käyttäminen ei ole välttämättä hyvä
asia, sillä aseeseen voi tulla häiriö jos lipas painuu liian syvään. Vaikka ampuja
tuntee oman aseensa voi toisen ase tuottaa yllätyksen.
Viikko 15
Häiriön poistaminen
Sijoitetaan patruunoiden joukkoon klikkipatruunoita ja harjoitellaan häiriön
poistamista.
Viikko 16
Boxiin ja poksista
Sijoitetaan maahan boxeja (rimakehikoita tai teipattuja kehikoita) jotka määrittelevät
ampumapaikan. Ammutaan ensin seisten boxissa. Lähdetään liikkeelle boxista. Onko hyvä
seistä tietyssä kohdassa boxia? Onko liikkeelle lähteminen helpompaa jos vaihtaa omaa
sijaintiaan?
Harjoitellaan boxista lähtemistä ja boxiin tulemista. Milloin voi ampua kun tullaan
boxiin?
Viikko 17
Barrikadit
Sijoitetaan seinäelementtejä radalle. Lähestytään seinäelementtejä ja harjoitellaan
ampumista niiden läheisyydestä. Missä vaiheessa taulut tulevat näkyviin?
Käännetään seinäelementtejä siten, että joudutaan ampumaan erilaisista kulmista ja
kurkotusasennoista seinien takaa.
Viikko 18
Hypyt ja loikat
Harjoitellaan aseen ottamista esille sen jälkeen kun on hypätty alas tuolilta tai
pöydältä. Harjoitellaan loikkimista alas tuolilta ja ampumista. Harjoitellaan kuinka
hypätään kumollaan olevan tuolin jalkojen yli ja otetaan ase esiin ja harjoitellaan
ampumista loikkien tuolin jalkojen yli.
Viikko 19
Roikkumiset
Kiinitetään kattoon tms. korkealle köysi tai naru josta pitää ottaa tukea silloin kun
ammutaan. Kokeillaan miten rekyyli vaikuttaa ampujaan, jonka painopiste ei ole normaali.
Kokeillaan miten tekniikkaa pitää muuttaa silloin kun ampuma-asento on enemmän
kyykyssä.
Viikko 20
Heikomman käden tilanteet
Harjoitellaan aseen ottamista pöydältä vain heikommalla kädellä ja ampumista vain
heikommalla kädellä. Kokeillaan mikä on hyvä tapa vaihtaa tauluja. Kokeillaan aloittaa
suoritus molemmin käsin ja puolivälissä vaihtaa käytettäväksi vain heikompi käsi.
Viikko 21
Vahvemman käden tilanteet
Harjoitellaan aseen ottamista pöydältä vain vahvemmalla kädellä ja ampumista vain
vahvemmalla kädellä. Kokeillaan mikä on hyvä tapa vaihtaa tauluja. Kokeillaan aloittaa
suoritus molemmin käsin ja puolivälissä vaihtaa käytettäväksi vain vahvempi käsi.
Harjoitellaan vetämään ja ampumaan vain vahvemmalla kädellä.
Viikko 33
Aukoista ampuminen
Harjoitellaan aukoille tulemista, niiden läpi ampumista ja aukoilta lähtemistä.
Ampuma-aukot ovat niin matalalla, että ampuja joutuu hieman kyykistymään voidakseen
ampua.
Viikko 34
Makuulle meneminen
Lähtöasento on seisten, ammutaan tauluun kaksoislaukaus kyykistyneessä asennossa ja
kaksoislaukaus makuuasennossa. Kiinnitetään huomiota turvallisesti makuuasentoon
menemiseen. Lipastuen käyttäminen ei ole suositeltavaa makuuasennossa.
Viikko 35
Nopeuden ja tarkkuuden balanssi
Yritetään löytää se nopeus ampua, jossa 80% osumista on A-osumia.
Viikko 36
Nopean vedon ammunta
Ammutaan vain yksi laukaus elämääkin nopeamman vedon jälkeen. Tarkastellaan miten
vetoon kulunut aika muuttuu jos vaihdetaan rintamasuunnan suhdetta tauluun. Lisätään
toinen taulu ja tarkastellaan miten pitää vartalo suunnata jota molemmat taulut saadaan
ammuttua nopeasti.
Viikko 37
Taulujen ampumajärjestys
Harjoituksessa peitetään osa tauluista NS tauluilla. Neljä taulua, josta yksi on
paljas, seuraava 1/4 peitossa, kolmas 1/2 peitossa ja neljäs 3/4 peitossa. Etsitään
optimaalisin ampumajärjestys.
Mikäli mahdollista, sijoitetaan tauluja eri matkoille ja kokeillaan miten ampumamatka
ja ampumajärjestyksen valitseminen vaikuttavat suorituksen nopeuteen.
Viikko 38
Juosta ensin vai ampua?
Kellon kanssa tarkastellaan kumpi on nopeampaa, juosta ensin siirtymämatka ja ampua vasta
sitten, ampua ensin ja sitten juosta vai ampua juostessa.
Viikko 39
Rytmitys
Neljä taulua, ammutaan seisten yhdessä paikassa. Ammutaan tauluja siten, että
kaksoislaukaus vasemmanpuoleisen taulun alaneliöön, laukaus toisena oikealla olevan
taulun yläneliöön, kaksoislaukaus oikeanpuoleisen taulun alaneliöön ja laukaus
toisena vasemalla olevan taulun yläneliöön.
Vaihdellaan laukausmäärää, joka ammutaan tauluun ja vaihdetaan kohtaa, johon
taulussa tähdätään.
Viikko 40
Poikkeavat laukausmäärät
Harjoitellaan ampumaan tauluun 1 - 2 - 3 - 4 laukausta. 1 laukaus tarvitaan yleensä
metallitauluihin, 2 laukausta paperitauluihin ja 3-4 laukausta silloin kun metallitaulu ei
kaadu ensimmäisten laukausten jälkeen tai mikäli paperitauluun ei ole osuttu 2 kertaa.
Viikko 41
Calling the shots
Ammutaan noin 10 metrin päästä tauluista eri nopeuksilla. Yritetään tarkkailla miten
luisti lähtee liikkeelle hyvästä tähtäinkuvasta. Voiko tästä liikkeestä
päätellä missä osuma on? Voiko rekyloivan aseen luistin liikkeestä päätellä
milloin osuma ei ole taulussa? Voi, mutta miltä se omassa aseessa näyttää?
Viikko 42
Calling the shots osa 2
Ammutaan noin 20 metrin päästä tauluista eri nopeuksilla. Yritetään tarkkailla miten
luisti lähtee liikkeelle hyvästä tähtäinkuvasta. Voiko tästä liikkeestä
päätellä missä osuma on? Voiko rekyloivan aseen luistin liikkeestä päätellä
milloin osuma ei ole taulussa? Voi, mutta miltä se omassa aseessa näyttää?
Viikko 43
Vauhdin hidastaminen
Tarkastellaan miten osumatarkkuus paranee silloin kun ampumanopeutta hidastetaan. Mikä on
liian hidasta ammuntaa (yli 80% A-osumia) etäisyydellä 5 m - 10 m - 15 m - 20 m?
Viikko 44
Venyttely ja voimaharjoittelu
Toistetaan kyykkyyn menemisiä ja outoja ampuma-asentoja sekä raskaiden esineiden
raahaamisia ja käydään läpi mitä lihsryhmiä Practical-ampuja tarvitsee suorituksensa
aikana ja miten näitä lihasryhmiä vahvistetaan.
Käydään läpi mitkä venyttelyt kohdistuvat niihin lihasryhmiin joita
Practical-ampuja rasittaa ampumasuorituksensa aikana.
Viikko 45
Taulun vaihto makuulta
Harjoitellaan taulunvaihtoa makuuasennosta. Siirretäänkö asetta vai vartaloa?
Viikko 46
Sama paikka, asento vaihtuu
Ammutaan yhdestä ampumapaikasta seisten, polvelta ja makuulta.
Viikko 47
Raahattavat esineet
Otetaan mukaan 10 litran kanisteri täynnä vettä. Ammutaan siten, että kanisteria
pitää raahata mukana ampumapaikasta toiseen. Kaadetaan puolet vedestä pois.
Harjoitellaan siirtymistä ampumapaikasta toiseen ja ampumista samalla raahaten
kanisteria. Harjoitellaan kanisterin kannattelemista ja ampumista paikaltaan.
Viikko 48
Ampumapaikat
Sijoitetaan tauluja taustavallia vasten ja laitetaan seinäelementti piilottamaan osa
tauluista. Harjoitellaan ampumista seinän läheltä ja kaukana seinästä ja näkemään
erilaisia mahdollisuuksia tarkastella tilannetta lähellä tai kaukana barrikadista. Voi
olla, että kaikki taulut näkyvät kun tulet tarpeeksi kauas taaksepäin!
Viikko 49
Taaksepäin meneminen
Sijoitetaan lankkuja maahan noin 1,5 metrin päähän toisistaan. Lähdetään liikkeelle
noin 5 metrin päästä taulua. Liikutaan taaksepäin ja ammutaan laukaus tauluun aina
ennen kuin ylitetään seuraava lankku. Nopeutetaan liikkumista joka kierroksella. Jos
lankkuihin kompastumiseen on vaara, käytetään merkkejä jotka eivät ole kohollaan
ampumaradan pinnasta (sisällä teippiä).
Viikko 50
Pitkältä ja tarkasti
Ammutaan tähdättyjä yksittäislaukauksia mahdollisimman kaukaa. Pyritään siihen,
että kasan koko on pieni. Asetta ei saa laskea alas kesken kasan ampumisen.
Viikko 51
Jäkityksen välttäminen
Vahvempi käsi puristaa aseesta noin 30% kokonaispuristuksesta ja heikompi puristaa noin
70% kokonaispuristuksesta. Mikäli suhde ei ole kohdallaan tulee 'sormijäkki' eli
vahvemman käden etusormen liike ei ole rentoa ja se ei liiku tarpeeksi nopeasti.
Ampumamatka on noin 4 metriä. Ammutaan mahdollisimman monta laukausta tauluun
mahdollisimman nopeasti. Pyritään siihen, että suoritus on mahdollisimman tasainen
pat-pat-pat-pat-pat-pat-pat-... Toistetaan kunnes puristussuhde on saatu kuntoon. |